Vuota teetti joulukuussa kyselyn tarkoituksenaan selvittää miten suomalaiset korjauttavat kenkiään. Kyselyn tulos oli yllättävä, sillä siitä käy ilmi että yli puolet suomalaisista heittää vähintään yhdet kengät roskiin vuosittain. Kenkiä hävitetään, vaikka ne todennäköisesti olisivat olleet suutarin korjattavissa. Vain seitsemän prosenttia vastaajista kertoo, että on korjauttanut kenkiään.
Suomalaisista selvä enemmistö (53,26 %) heitti vähintään yhden kenkäparin roskiin viime vuonna. Eniten kenkiään heittivät roskiin yli 60 000 euroa vuodessa ansaitsevat (71,70 %) ja 23–35-vuotiaat (61,60 %). Kyselyyn vastasi noin tuhat suomalaista.
– Suurin osa vastaajista päätyi kenkien roskiin heittämiseen, koska ne olivat menneet rikki. Paljon oli myös niitä, jotka hävittivät kengät, koska ne olivat menneet pois muodista tai likaantuneet. Roskiin heitetyissä kengissä oli varmasti paljon sellaisia, jotka suutari olisi voinut korjata. Vaikka maallikon silmissä kenkä on rikkonainen, ammattitaitoinen suutari voi tehdä sille vaikka mitä, toteaa Vuodan vastuullisuusasiantuntija ja toinen perustaja Jaana Koivisto.
Kenkien korjaamista saatetaan pitää kalliina, kun korjauskierroksen hinnalla saa jo lähes uudet kengät. Ongelmana kuitenkin on, että hankimme nykyään usein aivan liian halpoja kenkiä, joiden laatu on myös heikko. Pitkällä aikavälillä halpojen kenkien suosiminen ei rasita vain luontoa, vaan myös kukkaroa.
Kenkien hiilijalanjäljen laskeminen voi olla useimpien kenkien kohdalla vaikeaa, koska tuotantoketjussa saattaa olla monia tuntemattomia tekijöitä, joita kenkien ostajan tai edes kenkien jälleenmyyjän on mahdotonta jäljittää. Kenkien huoltaminen ja korjauttaminen olisi kuitenkin yksi keino pienentää hiilijalanjälkeään.
Osittain kierrätetyistä materiaaleista tehtyjen talvikenkien hiilijalanjälki on noin 22 kiloa CO2e. Kuuden vuoden aikana vaihdettavaksi tulevat luultavimmin pohjat kertaalleen, vetoketjujen uusiminen sekä nauhalenkkien uusiminen. Nämä toimenpiteet tulevat lisäämään kenkien hiilijalanjälkeä arviolta noin viisi kiloa CO2e. Kokonaisuus kuuden vuoden aikana on näin 27 kiloa CO2e. Hiilidioksidiekvivalentti (CO2e) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta.
– Jos kengät kuitenkin heittää roskiin ja hankkii uudet samanlaiset aina kenkien rikkoutuessa, vaikkapa kahden vuoden välein, kuudessa vuodessa tulee ostettua kolmet kengät ja hiilijalanjäljeksi tulee yhteensä 66 CO2e, Koivisto laskee.
Kun kengät lopulta jossain vaiheessa tulevat elinkaarensa päähän, niillä voi olla edelleen käyttöä kierrätysmateriaalina. Kenkiä hankkiessa kannattaa paitsi pohtia, mistä ja millaiset kengät ostaa, opetella kenkien materiaalin oikeita hoitotapoja. Lisäksi kannattaa suosia kenkiä, joita on helppo korjata ja joiden tyyli kestää aikaa. Lisäksi parhaassa tapauksessa valittu materiaali on uudelleenkäytettävissä kenkien elinkaaren päätyttyä. Monet kenkien valmistajat myös kehittävät nykyään innokkaasti ekologisempia materiaaleja, jotka pienentävät jalkineen hiilijalanjälkeä.
Viimeisen vuoden aikana suutarinpalveluja käytti kyselyn mukaan vain 20 prosenttia vastaajista. Tämä luku pitää sisällään kaikki suutarinpalvelut eli myös avainten tekemisen ja patterienvaihdot. Suurin osa niistä, jotka eivät ole käyttäneet palveluja, eivät käyttäneet niitä, koska ei ollut tarvetta (58 %). Loput eivät käyttäneet, koska he pitävät suutaria kalliina (7 %), omalla paikkakunnalla ei ole enää suutaria (7 %) tai vastaaja ei tiedä, missä lähin suutari sijaitsee (4 %).
Vastauksissa korostuu se, että Pohjois-Suomessa asuvat vastaavat keskivertoa useammin (16,5 %) ettei heidän paikkakunnallaan ole suutaria tai he eivät tiedä, missä lähin suutari sijaitsee (10,2 %).
Suomessa on noin 300 suutaria jäljellä. On olemassa kaupunkeja, joissa ei toimi enää lainkaan omaa suutaria – näin on erityisesti pohjoisessa ja itäisessä Suomessa. Vuota on luotu juuri siksi, että tuomme suutarinpalvelut kaikkien saataville ja voimme pitää nykyiset suutarit leivässä kiinni laajentamalla heidän liiketoimintaansa verkkopalvelun avulla.
Vuota tilasi tutkimuksen tutkimusyhtiö SynoIntiltä. Kyselyyn vastasi 1 014 18–80-vuotiasta suomalaista verkossa 16.–18. joulukuuta. Otanta oli maantieteellisesti ja sosioekonomisesti edustava.et bibendum enim facilisis gravida neque convallis. In hendrerit gravida rutrum quisque.
